Tutkiva Hoitotyö

Lähiesihenkilöiden kokemuksia kognitiivisesta kuormituksesta ja sen hallinnasta vanhustyössä – laadullinen tutkimus

Satu Rantamaa — 2025-06-30

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata lähiesihenkilöiden kokemuksia työn kognitiivisesta kuormituksesta ja sen hallinnasta vanhustyössä.

Aineisto ja menetelmät: Laadullinen aineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen ikäihmisten palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja kotihoidon lähiesihenkilöiltä (n=17) avointen kysymysten Webropol -kyselylomakkeella helmi-maaliskuussa 2023. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset: Lähiesihenkilöiden kokemukset kognitiivisen kuormituksen määrästä ja hallinnasta vaihtelivat, mutta useat kokivat sen olevan lähes jatkuvaa. Kognitiiviselle kuormitukselle tunnistettiin useita taustatekijöitä. Lähiesihenkilöiden kokemusten perusteella kognitiivinen kuormitus saattaa heikentää työhyvinvointia ja -kykyä. He nimesivät myös keinoja ja mahdollisuuksia, joilla työnantaja voisi vähentää kognitiivista kuormitusta.

Päätelmät: Lähiesihenkilön työ on kognitiivisesti kuormittavaa vanhustyössä. Esihenkilötyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää tunnistaa kognitiivisen kuormituksen aiheuttamat haitat ja kiinnittää huomiota niiden ennaltaehkäisyyn. Lähiesihenkilötyötä tekevät tarvitsevat tukea hallitakseen kognitiivista kuormitusta. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten lähiesihenkilöiden kognitiivista kuormitusta vähentäviä menetelmiä voitaisiin paremmin hyödyntää vanhustyössä.

Asiasanat: kognitiivinen kuormitus, lähiesihenkilö, vanhustyö

Väkivaltatilanteiden aiheuttama psyykkinen kuormitus mieshoitajien kokemana akuuttipsykiatrisella osastolla

Mikko Järvinen — 2025-06-30

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia väkivaltatilanteiden mieshoitajille aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta akuuttipsykiatrisilla osastoilla.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina mieshoitajilta (n=8), neljältä eri akuuttipsykiatriselta osastolta eräässä yliopistosairaalassa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset: Mieshoitajat kokivat psyykkisesti kuormittavina vakavat väkivaltatilanteet, uhkaavuuden väkivaltatilanteissa, haastavat pakkotoimitilanteet ja henkilökunnasta johtuvat kuormitustekijät, joista erityisesti esiin nousivat mieshoitajan ja kokeneen hoitajan roolit. Tilanteista aiheutuva psyykkinen kuormitus koettiin virittyneisyytenä, tunnekuormittavuutena, tilanteiden jäämisenä mieleen, mutta myös väkivaltaisen käyttäytymisen ymmärtämisenä.

Päätelmät: Mieshoitajat kohtasivat työssään erilaisia väkivaltaa tai sen uhkaa sisältäviä tilanteita, joista aiheutui sekä lyhyt- että pidempiaikaista psyykkistä kuormitusta. Mieshoitajuuteen vaikuttaa liittyvän olettamus suuremman vastuun ottamisesta väkivaltatilanteissa. Psyykkisen kuormituksen lievittämistä lisääviä toimia tulee edelleen vahvistaa.

Asiasanat: mieshoitaja, psykiatrinen hoitotyö, psyykkinen kuormitus, työpaikkaväkivalta

Päiväkirurgisen potilaan laadukas ohjaus sairaanhoitajien kuvaamana.

Terhi Haapala — 2025-06-30

Tutkimuksen tarkoitus:

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päiväkirurgisen potilaan ohjausta sairaanhoitajien näkökulmasta.

Aineisto ja menetelmät:

Aineisto koostui päiväkirurgisia potilaita ohjaavien sairaanhoitajien ryhmähaastatteluista. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset:

Päiväkirurgisen potilaan laadukasta ohjausta edistää ohjausresurssien näkökulmasta riittävä hoitajamitoitus, suotuisa ohjausympäristö ja toiminnan ennakoitavuus. Ohjausprosessin laadukkuuden varmistamiseksi potilasta ohjaavien sairaanhoitajien tulee ottaa huomioon ohjauksen oikea-aikaisuus ja järjestelmällisyys, varmistaa hoidon jatkuvuus ja huolehtia omien ohjaustaitojensa kehittämisestä. Vuorovaikutus potilasohjauksessa edellyttää sairaanhoitajilta keskustelutaitoja, tilannetietoisuutta, ristiriitaisuuksien välttämistä ohjauksessa sekä kykyä moniammatilliseen vuorovaikutukseen.

Päätelmät:

Päiväkirurgisen potilaan ohjaus on vastuullista ja se vaatii sairaanhoitajilta laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. Sairaanhoitajien ohjausosaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on olennainen osa laadukasta ohjausta, koska päiväkirurgisten toimenpiteiden kirjo on laaja ja jatkuvasti kehittyvä. Lisäksi potilaiden yksilöllisten taustojen ja tarpeiden huomioiminen vaatii sairaanhoitajilta vahvaa ammattitaitoa ja osaamista. Riittävä hoitajamitoitus varmistaa sen, että sairaanhoitajilla on tarpeeksi aikaa keskittyä ohjausprosessiin.

Asiasanat: laadullinen tutkimus, päiväkirurgia, potilasohjaus

Isien kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolassa asioimisesta

Jonna Lindberg — 2025-06-30

Tutkimuksen tarkoitus: Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolassa asioimisesta.

Aineisto ja menetelmät: Osallistujat rekrytoitiin sosiaalisen median kautta yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa. Aineiston kerättiin sähköisellä Forms-lomakkeella keväällä 2024. Isiltä kysyttiin heidän kokemuksiaan ja toiveitaan neuvolassa asioimiseen liittyen. Tutkimukseen osallistui isiä, joilla on kokemusta äitiys- ja lastenneuvolassa asioimisesta (n=30). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset: Isillä oli kokemus kohdatuksi tulemisesta, merkitykselliseksi olonsa tuntemisesta, toissijaisena vanhempana olemisesta, tyytyväisyydestä neuvolapalveluihin, tyytymättömyydestä neuvolapalveluihin ja vaihtelevasta osallistumisesta neuvolakäynneille. Isät toivoivat arvostavaa kohtaamista, ohjausta vanhemmuuteen, kohdennettujen palveluiden lisäämistä ja neuvolapalveluiden kehittämistä.

Päätelmät: Tulosten perusteella voidaan todeta, että isät tulisi kohdata yksilöinä ja tasavertaisina vanhempina äitien kanssa. Isien tulisi tuntea olonsa huomioon otetuiksi ja osallisiksi. Isille tulisi järjestää heille suunnattuja palveluita, kuten omat käynnit sekä valmennukset.