Tutkiva Hoitotyö

Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijatehtävien tutkimus ja kehittäminen suomalaisissa väitöskirjoissa, tutkielmissa ja ylemmän AMK:n opinnäytetöissä

Nina Järvenpää,Virpi Sulosaari — Tue, 28 Apr 2026 12:39:28 +0300

Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen tiedot Suomessa tehdyistä väitöskirjoista, pro gradu -tutkielmista ja ylemmän AMK:n opinnäytetöistä, jotka ovat kohdistuneet laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuviin vuosina 2012 - 2023.

Aineisto kerättiin ensin helmi - maaliskuun 2022 aikana Theseus, Medic, Google Scholar ja Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Turun ja Tampereen yliopistojen verkkosivuilta. Täydennyshaku tehtiin joulukuussa 2023. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.

Katsaukseen valikoitui 30 julkaisua. Laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvien tutkimus ja kehittäminen on lisääntymässä. Painopisteenä on ollut laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan tehtävänkuvan kehittäminen. Tutkielmien ja opinnäytetöissä taustalla olevien käsitteiden määrittely on kirjavaa. Vaikuttavuustutkimusta ei tutkielmissa ja opinnäytetöissä ole tehty.

Kiinnostus laajavastuisen hoitotyön ja siihen liittyvien tehtävänkuvien tutkimukseen ja kehittämiseen on lisääntynyt. Tutkielmissa ja opinnäytetöissä tulisi kiinnittää huomiota tehtävänkuvan määrittelelmiseen ja tuloksellisuuden arvioinnin huomioimiseen tehtävänkuvien kehittämisessä.

Z-sukupolveen kuuluvien terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä työhön sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä erikoissairaanhoidossa

Outi Kanste,Satu Salo,Eeva Vuorivirta-Vuoti,Minna Ylisirniö — Tue, 28 Apr 2026 12:41:48 +0300

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata Z-sukupolveen kuuluvien terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä työhön sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä erikoissairaanhoidossa.

Aineisto ja menetelmät. Aineisto kerättiin vuosina 1995–2012 syntyneiltä terveydenhuollon ammattilaisilta (n=19) puolistrukturoiduilla yksilö- ja parihaastatteluilla tammi-toukokuussa 2024 kahden hyvinvointialueen sairaaloista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset. Z-sukupolveen kuuluvien ammattilaisten näkemyksiä työhön sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä erikoissairaanhoidossa kuvasivat työn mielekkyys ja urasuuntautuneisuus työhön sitoutumisen edistäjänä, työhön sitoutumista tukeva osallistava ja voimaannuttava työyhteisö, työhön sitoutumista edistävä ihmiskeskeinen johtaminen sekä vetovoimaisen organisaation työhön sitoutumista tukevat toimintakäytännöt.

Päätelmät. Z-sukupolven erityispiirteiden huomioiminen ovat merkittävässä roolissa osaavan työvoiman sitouttamisessa erikoissairaanhoitoon. Sujuvien perehdytysprosessien kehittäminen, kiinnostavien urakehitysmahdollisuuksien tarjoaminen ja nuorten ammattilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen edistävät sitoutumista vaativissa erikoissairaanhoidon työtehtävissä.

Myötävaikuttavat tekijät vaaratapahtumien syntyyn, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan vastasyntyneiden teho-osastolla – Retrospektiivinen rekisteritutkimus

Ida-Stina Vainio,Outi Tuominen,Anna Axelin — Tue, 28 Apr 2026 12:43:29 +0300

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa, mitkä tekijät myötävaikuttavat vaaratapahtumien syntyyn, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan vastasyntyneiden teho-osastolla.

Aineisto ja menetelmät

Aineisto koostui vastasyntyneiden teho-osaston vaaratapahtumailmoituksista vuosilta 2020–2022. Analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä ja myötävaikuttavat tekijät luokiteltiin tapahtuman syntyyn, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviksi.

Tulokset

Vaaratapahtuman syntyyn myötävaikuttavina tekijöinä toistuivat tehohoidettavan potilaan hoitoisuus, kiire, uuden potilaan vastaanotto tai siirto, yövuoro ja uuden työntekijän rooli. Vaaratapahtumien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa tärkeä rooli oli työntekijän tarkkaavaisuudella sekä tarkistuslistojen käytöllä. Osa vaaratapahtumista sisälsi sekä syntyyn että ennaltaehkäisyyn ja hallintaan myötävaikuttavia tekijöitä.

Päätelmät

Myötävaikuttavien tekijöiden tunnistaminen mahdollistaa yksikön kehittämistoimien kohdistamisen niihin tekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa tai joita voidaan vahvistaa vaaratapahtumien ehkäisemiseksi.

Esikoislapsen vanhemman hyvinvointi ja aikomus hankkia toinen lapsi

Sanna Moilanen,Silja Rautiainen,Piia Komsi,Anna Rönkä — Tue, 28 Apr 2026 13:14:39 +0300

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esikoisvanhempien psyykkinen kuormittuneisuus selittää aikomusta hankkia toinen lapsi ja kuvata vanhempien perusteluja sille, miksi he eivät suunnittele toista lasta lähitulevaisuudessa.

Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin vuonna 2022 verkkokyselynä (anonymisoitu). Kyselyyn osallistui 263 suomalaista puolitoistavuotiaan esikoislapsen vanhempaa, joista 55 perusteli avovastauksin, miksi ovat epävarmoja tai eivät aio hankkia toista lasta. Kyselyaineisto analysoitiin lineaarisella regressionanalyysilla ja avovastaukset sisällönanalyysilla.

Tulokset: Mitä korkeammaksi vanhemmat arvioivat psykologisen kuormittuneisuutensa, sitä kielteisemmin he suhtautuivat aikomukseen hankkia toista lasta. Yleisimmät perustelut mahdolliselle jättäytymiselle yhteen lapseen olivat pikkulapsivaiheen kuormittavuus, vanhemman korkea ikä sekä huonot kokemukset raskaudesta, synnytyksestä tai vanhemmuudesta. Mukana oli myös myönteisempi perustelu siitä, että yksikin lapsi riittää antamaan täysipainoisen kokemuksen vanhemmuudesta.

Päätelmät: Esikoisvanhempien hyvinvointi on merkityksellinen tekijä perheenlisäystä suunniteltaessa. Vanhempien hyvinvointia tulisi tukea lapsiperhepalveluissa jo äitiysneuvolasta lähtien.